TEPA -projekti
Kehittämistoiminta
tepa_kansikuva

TEPA -projekti

Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

TEPA-projektin koulutusmateriaali

Tervetuloa tutustumaan Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (TEPA) -hankkeen koulutusmateriaaleihin. TEPA-projektissa järjestettiin vuosien 2012-2017 aikana koulutusta ja perehdytystä terveydenhuollon, kehitysvamma-alan sekä sosiaalipalvelujen ammattilaisille. Tähän koulutuspakettiin on koottu projektissa valmistettuja materiaaleja sekä vierailevien kouluttajien materiaaleja. Koulutusmateriaali sekä Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palveluohjauksen käsikirja muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Mikäli lähdet käymään tämän koulutuksen läpi järjestelmällisesti, saat käyttöösi työkalupakin, jolla pääset liikkeelle kehitysvammaisen henkilön terveysasioiden selvittelyssä.

Käsikirjan sähköiseen kirjaan pääset tästä linkistä.
Käsikirjan voit ladata pdf-muodossa tästä.
Materiaaleja voi ottaa käyttöönsä vapaasti. Lähde toivotaan mainittavan.

Koulutusmateriaalin sisältö:
1  Tepa-projekti - kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltoa kehittämässä
2  Orientaatio - asiaa toimintaympäristöstä ja ratkaisuista toimintaympäristön ongelmiin
3  Yhdenvertaisena ja erityisenä - erilaisuuden huomioiminen lisää yhdenvertaisuutta palveluissa
4  Kehitysvammainen henkilö terveyspalvelujen käyttäjänä
5  Terveydenhuollon palveluohjaus - lisäresurssia palveluketjun alkuun
6  Terveys ja toimintakyky - vinkkejä kehitysvammaisen perusterveyden asioihin


1  TEPA-PROJEKTI

Tietopaketti TEPA-projektista:

 

2  ORIENTAATIO

Ensimmäisessä osassa on kuvattu kehitysvamma-alaa ja sitä, millaisessa toimintaympäristössä kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollossa toimitaan. Lähivuodet 2010-luvulla ovat muutoksen täyteiset. Se, mitä näissä materiaaleissa on kuvattu, voi olla jo eilistä. Mitä tahansa tulevaisuus tuo tullessaan, olisi sen oltava jotain parempaa. Parempi vaihtoehto on, että kehitysvammainen henkilö tulisi terveydenhuollon palvelupolun alkuvaiheessa niin hyvin kohdatuksi ja tutkituksi, että

a) Jatkopolku olisi selkeä ja järjestelmällinen.
b) Jokainen taho jatkopolulla tietäisi oman osuutensa kehitysvammaisen henkilön palveluissa ja kykenisi yhteistyöhön muiden palvelujen kanssa.

Ensimmäinen esitys koskee kehitysvamma-alaa ja rakennemuutosta. Toisessa esityksessä on esitelty tämän hetkisen palveluketjun kipupisteet. Kolmannessa on keskitytty palveluketjujen pirstoutumisen kuvaukseen ja neljännessä kerrotaan Tepa –projektista ja siitä, millaisia ratkaisuja on kehitetty projektin aikana.

1. Kehitysvamma-alan rakenne muutos
2. Palvelupolkukartoituksen (2013) tuloksia: palveluketjun kipupisteet
3. Miksi pirstoitumista tapahtuu?
4. Tepa –projektin ratkaisuja eri ongelmiin

 

Lisämateriaalia:

• Tilannekartoitus
Tepa-projektin selvitys kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupoluista
Liikettä sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoilla (2/2012)
Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon poluilla (Laastari 2/2012)
Terveydenhuollon työnjakoa on selkiytettävä (Tukiviesti 1/2013, sivut 8-10)
Oikea-aikaista terveyspalvelua kehitysvammaisille henkilöille (Iisalmen Sanomat 16.8.2015)

• Asumisesta
Asukkaan hyvinvointi ykköseksi asumispalveluissa. Sitra 1/2015
Päivi Ripatti (toim.) Kehitysvammaisten asumisen uusi reformi 2010-2015
Markku Niemelä, Krista Brandt (toim.) Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen. Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:73
Reetta Mietola, Antti Teittinen, Hannu T. Vesala: Kehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus. Suomen ympäristö 3/2013. Ympäristöministeriö.

• Kehitysvammaisten henkilöiden asema ja oikeudet
Eurooppalainen Manifesti. Kehitysvammaisten terveydenhuollon perusvaatimukset. Rotterdam 28.11.2003, Suomennos: Katriina Ylinen
Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut (Väliseminaari-esitys 29.10.2014)
 
• Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos sekä sairaanhoitajan työn muutos
Sosiaali-ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja sen eteneminen (alueuudistus.fi)
Marjukka Vallimies-Patomaen luentoesitykset: Seinistä vapaata hoitotyötä ja aito asiakaslähtöisyys (29.9.Lahti) ja Asiakaslähtöinen Sote-uudistus hoitotyön näkökulmasta (13.1.2016)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehityssuuntia, Lea Konttinen 8.9.2016 Lahti
Palvelupaketit = Sote-tietopaketit ohjauksen työkaluna. Vammaispalvelut. Eero Vaissin dia-esitys 11.5.2017
 

 

3  YHDENVERTAISENA JA ERITYISENÄ

Kehitysvammaisten henkilöiden palveluista ja tuista puhuttaessa lähdetään liikkeelle perusoikeuksista, yhdenvertaisuudesta ja samanarvoisesta kohtelusta valtaväestön kanssa.

Huomasimme Tepa –projektissa, että terveyspalveluissa nämä käsitetään niin, että kehitysvammaisten henkilöiden palvelut tulisi antaa tismalleen samanlaisina kuin valtaväestön palvelut. Tämä käsitys johtaa siihen, että kehitysvammaisen henkilön saama hyöty palvelusta, tai mahdollisuus siihen, ei ole sama verrattuna valtaväestön saamaan hyötyyn. Vai mitä mieltä olet: onko hyöty 20 minuutin vastaanotosta sama kuin muiden, jos vaikkapa pelkäät tilannetta tai sinun on vaikeaa saada sanotuksi, mihin koskee.

Tässä kappaleessa kuvataan yhdenvertaisuutta. Esillä ovat asiat, jotka johtavat epätasa-arvoon terveysasioissa. Tässä tuodaan esille myös kehitysvammaisen henkilön erityisyyttä potilaana kohtaamisen ja kommunikaation myötä. Tästä osiosta löydät kommunikaation työvälineet.

1. Yhdenvertaisena ja erityisenä terveydenhuollon palveluissa 
2. Tuettu päätöksenteko. Tuepa-projektin tuotoksia 
3. Epätasa-arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä - Health Equality Framework 
4. Kehitysvammaisuus ja vaikutus ensikohtaamiseen 
5. Me Itse Ry:n julkilausuma 
6. Mitä on päämiehisyys? Ritva Hämäläisen diasarja.

Lisämateriaalia:

Kristiina Keppo: Kehitysvammaisten kokemukset kohtaamisista palvelujärjestelmässä. Autominen palvelun käyttäjä vai riippuvainen avuntarvitsija? Sosiaalityön Pro Gradu-tutkielma 2012. Tampereen yliopisto.
Leena Mäkelä: Ymmärränkö auttaa, autanko ymmärtämään. Sairaanhoitaja 2007.
Equity Standards SAT 2014 Light version
SAT 2014 kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta. Koottu TEPA-projektissa.
Health Equality Framework (HEF)
Health Equalities Framework Guide for Practioners (HEF)
Sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Valviran ohje 2/2013.

Kohtaaminen ja kommunikaatio

1. Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015
2. Opastus kommunikoinnin työvälinen käyttöön. Tepa-projekti
    - Lauseita kommunikaation harjoitteluun.
3. Opastus suun terveydenhuollon kommunikaation työvälineen käyttöön ottoon. Tepa-projekti
4. Tulkkauspalvelusta. Maarit Mykkänen 18.3.2013.
5. Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. Maarit Mykkänen 12.3.2013.
6. Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus. Virpi Puikkonen 2015.

Lisämateriaalia:

Kommunikaatiopassi

  • Kommunikaatiopassi (tulostus)
  • Kommunikaatiopassi - esitäytettävä lomake
    Kommunikaatiopassi on suunniteltu puhevammaisen henkilön vuorovaikutuksen tueksi. Sen tarkoituksena on antaa tärkeä esitieto keskustelukumppanille vammaisen henkilön tavoista ilmaista itseään. Passia on kokeiltu TEPA-projekin aikana. Passi on lisännyt kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä asiointia terveyspalveluissa ja kasvattanut itseluottamusta omiin kykyihin. Kommunikaatiopassin käyttöön rohkaistaan myös siinä tilanteessa, kun vammainen henkilö tarvitsee saattajaa asioiden selvittämiseen. Kommunikaatiopassin avulla voidaan varmistaa se, että vuorovaikutuksen keskeinen henkilö on kehitysvammainen henkilö itse.
  • Kommunikaatiopassi - esitäytettävä ja sähköinen kuva

Kommunikaation työvälineitä terveydenhuoltoon

  • Kommunikaatiotyövälineet - terveydenhuolto
    (Tämä työväline on parhaimmillaan kaksipuoleisena ja värillisenä tulosteena. Jämäkän version saat 150-170 g paperilla tai laminoidulla paperilla. Tuloste toimii hyvin esimerkiksi kansiossa tai wiresidontaisena.)

Kommunikaation työvälineitä suun terveydenhuoltoon

Linkkilista kommunikaation materiaaleihin

Oppaita kohtaamiseen terveydenhuollossa

· Tiina Asikainen ja Virve Jääskeläinen: Aikuisen kehitysvammaisen asiakkaan kohtaaminen suun terveydenhuollossa. Opinnäytetyö 2010, Suun terveydenhuollon koulutusohjelma, Savonia.
·
Ensiapua kommunikointiin. Papunetin materiaaleista.
·
Nina Sohlberg-Ahlgren: Kehitysvammaisen henkilön kohtaaminen poliisityössä –opas. Opinnäytetyö 2007. Sosiaalialan koulutusohjelma. Diakonia-ammattikorkeakoulu
·
Noora Raappana ja Tiina Repo: Kehitysvammaisen lapsen ja hänen perheensä kohtaaminen ensi- ja akuuttihoidossa. Opas terveydenhuollon ammattilaisille. Opinnäytetyö 2011. Sosiaali-, liikunta- ja terveysala. Savonia-ammattikorkekoulu.
·
Kehitysvammainen päivystyksessä
·
Kehitysvammainen laboratorion asiakkaana
·
Kehitysvammaisen kohtaaminen ensihoidossa

 

4  KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ

Tässä kappaleessa sivutaan vielä kohtaamista ja kommunikaatiota. Tässä on esitelty sitä, mitä kehitysvamma tarkoittaa ja miten sen voi vastaanotolla parhaiten huomioida. Kehitysvammaisen terveysongelmaa on hyvä pohtia monelta kantilta ja tätä varten on esitelty huolen analyysi.  Kehitysvammaisesta on moneksi – myös palvelun käyttäjänä.

1. Kehitysvammainen henkilö potilaana
2. Akuuttitilanteita kehitysvammaisen henkilön hoidossa

3. Huolen analysointi
4. Lähtökohtia kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen järjestämiseen
5. Autistinen ja kehitysvammainen henkilö potilaana
6.
Eeva Björkstedt, johtava lääkäri: Kodin ja terveyskeskuksen yhteistyön hyvät käytännöt. Case Juva.
    Päivi Ylönen: Kehitysvammainen päivystyksessä
7. Kehitysvammaiset henkilöt terveyspalvelujen käyttäjinä - palvelunkäyttäjäprofiilit
8. Seija Aaltonen (2013) Kehitysvammainen henkilö erityispalvelujen käyttäjänä.


Lisämateriaalia:

Päivi Norvapalo ”Hoputtaminen pahentaa asiaa” Iisalmen Sanomat 18.11.2016:  - sivu 1   - sivu 2
Tuomo Määttä ja Hannu Westerinen (2009) Kehitysvammainen potilas avoterveydenhuollossa. Lääkäri käsikirja.

 

5  TERVEYDENHUOLLON PALVELUOHJAUS

Normaalireitti terveyskeskuksessa on sujunut näin: sairaanhoitaja tekee arvion hoidon tarpeesta usein puhelimitse ja tilaa tarpeen mukaan vastaanottoajan potilaalle. Usein sairaanhoitajan vastaanotto on vielä ennen lääkärin vastaanottoa. Lääkäri tutkii potilaan ja saattelee diagnoosin ja hoito-ohjeiden kera ulos huoneesta. Suurella osalla ihmisistä homma toimii.

Kehitysvammaisen henkilön kohdalla tilanne voi olla toinen. Puhelimitse tuntemattoman ihmisen tilannetta voi olla vaikeaa arvioida etenkin, kun puhelimen päässä ei todennäköisesti ole henkilö itse. Tilanne muistuttaa rikkinäistä puhelinta. Kehitysvammaisella ihmisellä voi olla terveydenhuollon taustaa, lääkityksiä, toimenpiteitä, jotka eivät tietojärjestelmässä näy tai jotka ovat hautautuneet muun tiedon sekaan.

Vastaanotolla kehitysvammainen henkilö saattaa jännittää niin, ettei oma näkemys hänelle varatulla ajalla tule näkyviin. Kuvaus voinnista ja siihen liittyvistä huolenaiheista voi olla niin laaja, ettei yksi vastaanottoaika riitä niiden läpikäymiseen. Diagnoosia voi olla vaikeaa saada. Vastaanotolta ulos kävelee vain puolittain tutkittu potilas ja hämmentynyt saattaja. Kotona mietitään jo seuraavaa paikkaa, josta asiaa voidaan selvittää.

Jos terveysasiat mutkistuvat, voi olla aihetta saada rinnalla kulkijaksi terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi konsultoiva sairaanhoitaja. Terveysasiat kartoitetaan kotioloissa niin potilasta kuin hänen lähiverkostoaan kuunnellen, useat terveysasiat laitetaan järjestykseen ja lähdetään selvittämään suunnitelmallisesti. Kotihoito ja sen ohjeistus varmistetaan kotona ja seurannasta sovitaan. Yhteisenä suunnitelmana toimivat terveydenhuoltolain mukainen terveys- ja hyvinvointisuunnitelma sekä sosiaalihuoltolain asiakassuunnitelma.

Tässä kappaleessa esitellään terveydenhuollon palveluohjauksen malli sekä sen eri osatekijät vastauksena tähän pulmaan.

Terveydenhuollon palveluohjauksen palvelumalli

1. Konsultoivan sairaanhoitajan työtä kehittämässä

2. Terveydenhuollon palveluohjaus
3. Terveydenhuollon palveluohjaus Innokylässä   -Toimintamalli     -Verstas
4. Palvelukoordinaattori - terveydenhuollon palveluohjaus kehitysvamma-alalla toimiville
5. Toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön terveydenhuollon palveluohjauksessa
6. Terveydenhuollon palveluohjaaja
7. Tiia Rautio: Kokemuksia konsultoivan sairaanhoitajan työstä
8. Normaalireitit vai terveydenhuollon palveluohjaus 
9. Konsultoivan tuen periaatteita
10. Näkökulmia jalkautuvan työn hyötyihin
11. Uusia malleja kehitysvammaisten terveydenhuoltoon (Länsi-Savo 24.3.2016)
12 Konsultoiva sairaanhoitaja säästää turhia päivystysreissuja (Länsi-Savo 18.1.2016)

Terveydenhuollon palveluohjauksen työvälineistöä

Suunnittelutyö

Palveluohjaus

Monialainen yhteistyö

Tepa-projektissa vuoden ajan konsultoivan sairaanhoitajan työtä tehneen Tiia Raution pohdintoja työstään ja havainnoistaan kehitysvammaisten terveydenhuollossa. Videopätkät ovat 5-15 minuutin mittaisia luentoja.

Havaintoja asiakastyöstä:
Osa 1: Yleistä kehitysvammaisuudesta ja heidän toimintaympäristöstään
Osa 2: Tepa-projektin asiakkuuksista ja heillä esiin tulleista terveysongelmista
Osa 3: Kehitysvammaisen henkilön ympärillä olevat ammattilaiset
Osa 4: Kuntoutuksesta

Kohti yhteistä suunnitelmaa:
Osa 1: Erilaiset suunnitelmat ja terveys- ja hoitosuunnitelman merkitys
Osa 4: Miksi tarvittaisiin suunnitelma – tapausesimerkki

Työskentely konsultoivana sairaanhoitajana:
Osa 1: osaaminen
Osa 2: haasteet uuden työtavan aloittamisessa
Osa 3: Tietoperusta, mitä tiedettävä
Osa 4: Työn sisältöalueita

Asiakasprosessi

Lisämateriaalia:

 

6  TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Koulutuskokonaisuus keskittyy terveydenhuollon palveluohjaukseen ja sen mahdollisuuksiin kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolkujen selkeyttämisessä. Terveysongelmat jäävät hyvin pintapuoliselle tasolle. Tietoa on kuitenkin pyritty tuottamaan siitä, mitkä terveysteemat toistuvat usein kehitysvammaisen henkilön kohdalla. Syvällisempään tietoon pääset käsiksi lääketieteen kirjallisuudesta, Käypä hoito -suosituksista sekä lääketieteen ja kehitysvammaisuuteen erikoistuneista tietokannoista.

1. Marja-Leena Hassinen, kehitysvammalääkäri: Kehitysvammainen terveyskeskuksen potilaana
2. Kehitysvammaiselle henkilölle tyypillisistä terveysongelmista selkoartikkeleja
3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, Tervis -hanke
4. Terveysasiat osana muuttajan polkua, Tays 
5. Liitännäissairauksista esimerkiksi -Käypä hoito Down oireyhtymä   -Lääketieteellinen näkökulma kehitysvammaisuuteen
• Käypä hoito –suositus
 

Toimintakykyisenä kaiken ikää

Toimintakyky nousee keskiöön vammaispalvelulain myötä. Kehitysvammaisen henkilön toimintakykyyn liittyvässä havainnoissa on tärkeää kirjata sitä, mitä kykyjä, taitoja ja osaamista hänellä on elämänsä varrella. Tässä on muutama keino:

• Toimi-toimintakykymittari, menetelmän esittely
• Simo Tuomainen: Kehitysvammaisen henkilön liikunnan edistäminen

Lisätietoa:
Maritta Rahunen: Paljon apua tarvitsevan kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä  tukemassa. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, 2012,  Lahden Ammattikorkeakoulu.


Ravitsemus

Moni polku johti ravitsemukseen. Mikkelissä meillä oli ilo kuulla useaan kertaan Mikkelin keskussairaalan Heli Pöyhösen, sekä terveyskeskuksessa töitään tekevän Seija Kohvakan luentoja.  Molemmat laillistettuja ravitsemusterapeutteja.

• Heli Pyrhönen: Kehitysvammaisen ravitsemuksen erityispiirteitä
• Seija Kohvakka: Ravitsemussuositukset
• Johanna Hirvelä. Syö ja Liiku oikein – kehitysvammaisten ravitsemus- ja liikuntasuosituksista

Lisätietoa:
Satu Aaltonen, Outi Nuutinen, Rauni Laulumaa, Lea Turpeinen: Kehitysvammaisten  ravitsemustila haavoittuvainen. Suomen Lääkärilehti 21-22/2006
 

Suun terveydenhuolto

• Paula Kaukorinne: Kehitysvammaisuus ja suun terveydenhuolto
 

Seksuaalisuus

Pysäyttävän ja mieleenpainuvin luento saatiin Senso-projektin toimesta herkästä aiheesta.

• Senso – sosiaaliset tarinat seksuaalikasvatuksessa ja ohjauksessa


Mielenterveys

• Mielenterveystalo – tietoa kehitysvammaisten ihmisten mielenterveydestä
• Heikki Seppälä: Kehitysvammainen henkilö mielenterveyspotilaana. Mikkelissä 7.5.2013 
• Terhi Koskentaus: Kehitysvammapsykiatria. Mikkelissä 20.2.2014
• Terhi Koskentausta: Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet. Seminaari 23.8.2012
• Mieli myllertää – Opas kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukemiseen
 

Mielenterveyden palveluketjua kehittämässä – terveydenhuollon palveluohjaus keskiössä

• Mielenterveyden palveluketjujen ongelmia
• Ennalta ehkäisevä ja varhaisen tunnistamisen mielenterveyden palveluketju
• Mielenterveyden palveluketju 
• Lähdelista palveluverkkokuvauksen tueksi 
• Esimerkki työsuunnitelmasta palveluverkkotyöhön

Lisätietoa:
o Terhi Koskentausta ja Hannu Westerinen: Kehitysvammaisen psyykkiset ongelmat avoterveydenhuollossa. Lääkärin käsikirja. 9.6.2009
o Terhi Koskentausta: Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen. Suomen lääkärilehti 46/2006.
o Terhi Koskentausta: Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti. Suomen Lääkärilehti 42/2008
 

Ikääntyminen

Meistä jokainen ikääntyy ja ikääntyessä monet terveysteemat tulevat uudelleen pohdittavaksi.

• Tiina Oksman-Miettinen: Ikääntyvän kehitysvammaisen terveys
• Anne Porthén: Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet 
• Päivi Jääskeläinen: Muistisairas kehitysvammainen. Mukeva-projekti, 2015 
• Poimintoja ikääntyvän kehitysvammaisen henkilön terveysasioista

Muotoiltu ja kuvitettu Mini Mental (pdf)

Muotoiltu ja kuvitettu Mini Mental (docx)

Lisätietoa:
Aino-Maija Hirvonen ja Johanna Ikonen: Ikääntyvä kehitysvammainen potilaana.  Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö 2012. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu.


Terveydenhuollon palveluohjaus hyvässä kotiutumisessa

• Kotoa kotiin –palvelupolku yleinen

Saattohoito

• Kehitysvammaisen henkilön hyvä saattohoito – TEPA –projektissa esiin tulleita huomioita onnistumisista 
• Juhan haastattelu hyvästä hoitopolusta
  Juha kertoo sairastumisestaan ja hyvästä hoidosta  
  Juha kertoo siitä, mikä on tärkeää loppuelämässä

Lisätietoa:
Anna-Maria Silenius ja Eeva-Liisa Silenius: Kehitysvammaisen saattohoito – Opas  hoitohenkilökunnalle. Hoitotyön koulutusohjelma.

 

Takaisin edelliselle sivulle

Kuvia projektista

Ota yhteyttä

×

Anna palautetta

×