08.05.2026

Onko luottamus liian kallista?

Säästöt voivat katkaista kuuron, heikkonäköisen ja autistisen kehitysvammaisen henkilön yli kymmenen vuotta kestäneen avustajasuhteen. Päivätoiminnassa ollut autistinen henkilö voidaan siirtää häneltä ja omaisilta kysymättä hyvinvointialueen omaan palveluun, jolloin työntekijät sekä ympäristö vaihtuvat ja kuljetusmatkat pitenevät useilla tunneilla päivässä. Pitkäaikaisen kodin asukkaalle ilmoitetaan yksipuolisesti uudesta asunnosta, vaikka huoneenvuokralaki ja asiakkaan oma tahto sanoisivat toista.

Hyvät palvelut eivät synny kilpailutus kerrallaan. Ne syntyvät luottamuksesta, ajasta ja ihmisistä, jotka tuntevat toisensa.

Tukena-säätiö, Autismisäätiö, Honkalampi-säätiö ja Savas-Säätiö julkaisevat kolme hallitusohjelmatavoitetta tukea tarvitsevien ihmisten oikeuksien vahvistamiseksi. Kolmantena tavoitteena on kumppanuus kestävän tulevaisuuden perustana: palveluiden vaikuttavuus ja saatavuus turvataan parhaiten pitkäjänteisellä yhteistyöllä, hyvinvointialueiden sekä yksityisten ja yleishyödyllisten palveluntuottajien kumppanuuksilla ja yhteisillä arvoilla.

Lue koalition tausta ja kaikki tavoitteet:
Neljä säätiötä julkaisee yhteiset hallitusohjelmatavoitteet

Tilannekuva

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallintouudistuksista. Sen vaikutukset vammaispalveluihin ovat vielä suurelta osin näkemättä. Hyvinvointialueet etsivät uusia toimintamalleja kovassa säästöpaineessa, ja palvelutuotannon rakenteet ovat samaan aikaan murroksessa.

Säästöjä haetaan ostopalvelusopimuksista, omaa tuotantoa lisäämällä, mitoituksia tiukentamalla ja palveluita karsimalla. Kun ratkaisut tehdään ensi sijassa talouden ehdoilla, tukea tarvitsevan ihmisen yksilölliset tarpeet jäävät helposti taka-alalle. Yksityisten ja yleishyödyllisten palveluntuottajien rooli on samalla muuttunut epäselväksi.

Vammaispalveluissa yksilöllisyys, jatkuvuus ja luottamussuhteet ovat keskeisiä vaikuttavuuden tekijöitä. Niitä ei voi rakentaa lyhyillä sopimuksilla eikä irrallaan ihmisten arjesta. Ne syntyvät kumppanuudesta ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä.

Miksi tämä on tärkeää

Hyvinvointialueuudistus on vielä kesken. Suomalaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen pitkällä jänteellä vaatii tasapainoisen kokonaisuuden, jossa kestävä talous kohtaa ihmislähtöiset palvelut. Siksi kehittämisen kannalta tärkeintä on parantaa palveluiden vaikuttavuutta.

Palveluiden vaikuttavuus syntyy luottamuksesta, jatkuvuudesta, yhteisistä arvoista ja ihmisarvon kunnioittamisesta.

Monituottajamalli on paras lähtökohta turvaamaan yksilöllisten palveluiden saatavuus koko Suomessa. Hyvinvointialueiden oman tuotannon roolia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, ihmisarvosta ja ihmisen oikeudesta omannäköiseen arvokkaaseen elämään käsin, ei pelkästään talouden näkökulmasta. Joillakin alueilla oman tuotannon vahvistaminen voi olla perusteltua, mutta se ei saa tapahtua monimuotoisen palveluekosysteemin kustannuksella.

Kumppanuuksilla on myös taloudellinen merkitys. Pidemmät sopimukset mahdollistavat palveluiden kehittämisen, investoinnit osaamiseen ja rakenteiden uudistamisen ihmisen näkökulmasta. Lyhyet sopimukset tuottavat epävarmuutta paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti.

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus käyttää yhteiskunnan palveluja. Tukea tarvitsevat henkilöt tarvitsevat avustusta voidakseen käydä koulua, töissä ja käyttää terveydenhuollon peruspalveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Lisäksi tämä edellyttää vahvaa yhteistoimintaa peruspalvelujen toteuttajien, tukea tarvitsevien henkilöiden palveluiden toteuttajien ja koko alueen toimijoiden välillä. Näin palvelujärjestelmä saadaan vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin ja on samalla kustannustehokas.

Kolme toimenpidettä

Monituottajamallin turvaaminen

Yleishyödyllisellä taustalla olevat arvopohjaiset toimijat ovat hyvinvointialueille kestävyyttä ja jatkuvuutta luova kumppani. Ne rakentavat dialogia tukea tarvitsevien ihmisten, läheisten ja viranomaisten välille, vahvistavat alueellista ja paikallista yhteisöllisyyttä ja luovat sosiaalisia innovaatioita, jotka ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestäviä.

Tulevaisuuden ja luottamuksen turvaaminen

Hyvinvointialueita on velvoitettava laatimaan riittävän pitkiä sopimuksia ja ottamaan käyttöön uusia kumppanuusmalleja palvelutuotannossa. Pidemmät sopimukset mahdollistavat investoinnit, osaamisen kehittämisen ja palveluiden jatkuvan parantamisen. Niiden myötä palveluntuottajat voivat aidosti sitoutua pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Sopimuksen kesto yksinään ei kuitenkaan riitä. Ilman kumppanuusajattelua se voi olla jopa riski. Kun hyvinvointialue niputtaa kaikki tuottajat samaan sopimus- ja tilikauden tavoitteisiin tunnistamatta niiden strategista arvoa, palveluiden kehittäminen pysähtyy. Joillakin alueilla on jo hyviä esimerkkejä yhteiskehittämisestä ja käytänteiden jakamisesta hyvinvointialueen ja palveluntuottajien välillä. Tällaisten toimintatapojen tulisi levitä koko maahan.

Vammaispalvelut SOTE2040-visiossa

STM:n SOTE2040-visiossa kiinnitetään erityistä huomiota vammaisten ihmisten asemaan ja vammaispalveluiden laatuun. Vision toimeenpanoon on perustettava vammaispalveluiden kehittämisen työryhmä. Sen kautta voidaan rakentaa kumppanuutta, dialogia ja luottamusta sekä turvata palvelurakenteiden pitkäjänteinen kehittäminen.

Mitä seuraavaksi?

Pitkäjänteinen yhteistyö ja jatkuvuus palvelusuhteissa ovat välttämätön osa toimivaa ja oikeudenmukaista palvelujärjestelmää. Kutsumme poliittiset päättäjät sitoutumaan kumppanuusperiaatteeseen osana tulevaa hallitusohjelmaa.

Tämä tarkoittaa kolmea muutosta:

1. Hankintalakiin sitovat laadun, jatkuvuuden ja yksilöllisyyden kriteerit.

2. Hyvinvointialueiden sopimuksiin riittävän pitkät kestot ja vaikuttavuusperusteinen ohjaus.

3. Palveluntuottajille todellinen kumppanin rooli palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.

Moni näistä muutoksista on mahdollista tehdä jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Hankintalaki antaa hyvinvointialueille laajan harkintavallan erityisesti sote-palveluiden hankinnoissa. Laatukriteerien painoarvoa voidaan nostaa ja sopimuskausia pidentää. Hankinnoissa tulee siirtyä vaikuttavuusperusteiseen malliin. Avoin, tulevaisuuteen suuntaava vuoropuhelu ja kumppanuusmenettelyt mahdollistavat palveluntuottajien osallistumisen jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Kysymys ei ole siis vain laista vaan myös hankintaosaamisesta ja tahtotilasta.

Molempia on vahvistettava samanaikaisesti.

Koalition neljä toimijaa tarjoavat työhön tukensa: jaamme asiakastyön kokemustietoa, kehitämme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa toimintatapoja ja olemme päättäjien ja virkavalmistelijoiden kumppani.

Tällä julkaisulla koalition kolme hallitusohjelmatavoitetta on koossa. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, jossa palvelut tukevat hyvää arkea, ihmisen ääni kuuluu päätöksenteossa ja kumppanuudet kantavat kestävää tulevaisuutta.

Säätiöiden hallitusohjelmatavoitteet

1. Palvelut tukemaan hyvää arkea (julkaistu 24.4.2026)
2. Ihmisen ääni osaksi päätöksentekoa (julkaistu 30.5.2026)
3. Kumppanuudet kestävän tulevaisuuden perustana (tämä julkaisu)

Kaikki kolme tavoitetta kootaan yhdeksi jaettavaksi dokumentiksi, joka julkaistaan koalition yhteisillä kanavilla ensi viikolla.

Lisätietoja antaa