#OmanNäköinenOsallisuus: Oikeus nimeen? - Savas

#OmanNäköinenOsallisuus: Oikeus nimeen?

22.02.2022

Oikeus nimeen?

Palveluasumisen ja/tai päivätoiminnan piirissä olevien aikuisten kehitysvammaisten läheiset ovat kiinnittäneet huomiota osallisuusvajetta aiheuttavaan ongelmaan yhteisöissä.  Vanhempien havaintojen mukaan ohjaajat ja avustajat eivät käytä tietosuojaan vedoten asiakkaiden/asukkaiden nimiä läheisten kohtaamistilanteissa.  Vanhemmat eivät saa esimerkiksi tietää, kuka on lapsen paras kaveri tai kenen kanssa on oltu kaupungilla.  Kommunikaatio-ongelmista kärsivä vaikeavammainen ei itse pysty asiasta kertomaan. Puheella itseään ilmaiseva ilmoittaa vanhemmille, että ei sellaista ole lupa kertoa.  

Onko kehitysvammaisilta todellakin viety oikeus oman nimen käyttöön? Onko kehitysvammainen ihminen pelkästään sosiaalihuollon asiakas vai myöskin yhteisön jäsen? Saako kehitysvammaisen ihmisen nimeä käyttää muiden kuullen? Miten vaitiolovelvollisuutta pitäisi tulkita ja ohjeistaa?

Oma vaikeavammainen 37-vuotias poikani ei ole koskaan sanonut sanaakaan eikä hänen voi varmuudella sanoa ymmärtävän puhetta.  Oma nimi on ainoa, johon hän reagoi usein hymyllä. Se on tuttu sana, paras sana. Sitä soisi käytettävän mahdollisimman paljon. Minulla edunvalvojana ei ole mitään sitä vastaan, että kaikki päivätoiminnassa ja asumispalveluissa saavat sen tietää. Se ei ole salainen asia kuten ei oma nimenikään ole. Haluan myös tietää hänen asuinkumppaniensa nimet, vaikka he eivät itse kykene nimeään kertomaan. On mukavaa tervehtiä heitä heidän omilla nimillään.

Kun kuulo, näkö tai hahmotus- ja havaitsemiskyky ovat heikentyneet on erityisen tärkeää huomioida yksilöä.  Sanallistamalla, kutsumalla nimellä hänelle annetaan ihmisarvo, lisätään henkilökohtaisuutta, vahvistetaan identiteettiä, luodaan tunnelmaa ja turvaa. 

Meneekö vaitiolovelvollisuus ja tietosuoja ihmisoikeuksien, ihmisarvon ja normaalin vuorovaikutuksen edelle? Onko tekopyhyyttä puhua pyrkimyksestä yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen, kun samanaikaisesti estetään sitä?

Vanhemmat ja läheiset toivovat keskustelua ja tulkintojen tarkistamista asiakaslähtöisempään ja avoimempaan suuntaan.   

Raija Rantalainen
Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n asumispalvelujen läheisten vertaisryhmän puolesta.

(kyseinen ryhmä käsittää sekä julkiset että yksityiset palveluja tarjoavat tahot ja kokoontuu ilman työntekijöiden läsnäoloa)

Kuva: Pixabay

Usein kysyttyä -sivulle ›